Jokainen meistä kulkee oman myrskynsä, jokainen joutuu nostamaan itse itsensä. Vaikka kulkisimme yhdessä, niin oman taistomme käymme päämme sisällä. Kukaan muu ei näe sinne, kukaan muu ei voi tietää menneisyyttäsi, ellet itse siitä kerro. Kuinka paljon elämä antaa, ja kuinka paljon se todellisuudessa ottaa? Uskon, että elämän aikana jää, ja tulee kysymyksiä joihin emme saa ikinä vastausta. Miksi ihminen leimataan hulluksi, kuin toisella on vain sisältä paha olla. Olen itse oppinut peittämään sen, itken kun olen yksin. Puhun itseni kanssa, jotta rauhoittuisin. Fyysisesti minä kävelen pitkää matkaa, mutta henkisesti olen laahustanut jo hyvin kauan.
Älä piilota sitä, sillä laahustaessa saat veren virtaamaan. Syytät itseäsi, tai muita ei se mitään muuta se vain jatkaa kasvuaan. Joko käyt taistelusi, tai annat sen valua suoraan sormistasi. Muistutan itseni, ja nyt muita paluuta ei enään ole, jos nyt todella luovutat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti