Feeling...

Olenko minä oikeasti, kaiken pahan alku ja juuri? Myrsky yltyy pääni sisällä, enkä saa sitä tyyntymään. Ajatukseni tuntuvat jo liian todelta, olenko minä oikeasti tässä? Kuuletko, kun mietin, kuuletko, kun juttelen pääni sisällä? Onko tämä kaikki oikeasti totta? Kukaan ei koskaan kuule, kun huudan. Kukaan ei koskaan sano välitän ja tahdon, että olet siinä. Onko viha ainoa tunne, jonka saan aikaan? Jalkani väsyvät, olen yrittänyt kulkea kapeaa tietä, kaikkien silmien alla. Olen yrittänyt sulkea silmäni, niin monta kertaa, mutta kaikki aivan turhaa? Jos olen paha, sano se. Jos olen vihattu, myönnä se. Ja jos et kaipaa seuraani niin kerro se, maailmalle. Mutta kiltti, älä jätä kertomatta sitä minulle, en tahdo tuottaa teille tuskaa ja surua. En tahdo olla jos kukaan ei halua, En tahdo puhua, jos kukaan ei jaksa kuunnella. Milloin syntyy uudellen teksti, että maailma on romahtanut. Milloin joku uskaltaa sanoa, "Luovuta jo ja vajoa, kukaan ei etsi, kukaan ei kaipaa, kukaan ei edes mietin, kuinka syvälle vajosit".