torstai 16. toukokuuta 2013

Feeling..

Vuolen männyn kaarnasta veneen, ja teen kouvun sileästä pinnasta purjeet. Päästän veneen jokea pitkin matkalleen. Nyt vain voi kuvittella minne se päätyy. Uppoaako se ensimmäisessä mutkassa, vai jääkö se kiinni puuhun tai kiveen? Vai kääntyykö se ympäri, mutta silti jatkaa? Vai pääseekö se merelle asti, ja näkee myrskyt ja delfiinit? En osaa sanoa, mutta kuvittelen sen pärjäävän. Ehkä jossain toisella puolella, pieni tyttö löytää sen. Ja jos hän osaa edes hiukan lukea, hän näkee pinen kaiverrukseni. Se on pieni salaisuuteni, ehkä se on kohtalo, jos löytäjä ymmärtää sen. Annan tuulta purjeisiin, ja toivon parasta. Ehkä vene kaatuu, mutta kaarna jatkaa merten taa. En osaa sanoa, kuinka monet auringonlaskut se kohtaa, tai monetko laivat seilaavat vieressä. Kuinka monet hyönteiset lepäävät sen selässä, vai yrittääkö lokki napata sen. Antaa sen seilata kuitenkin sinne asti mihin se kerkeää, ja toivon että se matka on hyvin pitkä. Kiitos pienestä ilosta, kun sain laskea laivan, nyt vain jää odottamaan, jos vaikka...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti