Sade kastelee lempeästi hiukseni, ja aurinko on saanut sateenkaaren ilmestymään. Puut ovat kauniita ja kultaisia, jotka kimmeltävät auringossa. Vuoret ovat jylhäitä, ja kaukana puiden takana. Kaunis maisema saa minut hyvälle tuulelle. Pieni tuulenvire leikittelee hiuksillani, ja saa hymyn kasvoilleni. Linnun laulu kuulostaa hyvin kauniilta. Se sointuu sateen rapinan kanssa, jotka kuulen koivun alla, kun pisara tipahtaa lehdelle. Matkani jatkuu pian, mutta nautin vielä hetken... 

Purjeet nousevat ja aallot vievät minut takaisin, maan pinnalle. Olen taas täällä, mutta jää odottamaan seuraavaa ihmeellistä matkaa.

Thoughts and feeling..

Pieni tyttö miettii tulevaa, elämän tarkoitusta ja sitä, miten elämää tulee elää tai miksi? Onko se sitä, että teet viimeisiin päivii  töitä? Onko se sitä, että hoidat kodin ja lapset? Menet naimisiin ja ostat asunnon? Ei hän voi uskoa, että elämä pyörii näiden asioiden ympärillä. Entä unelmat? Entä ilot tai kokemukset? Matkat maailmalla? Entä jos hiljenet, hiljeneekö koko maailma? Entä jos sammutat sodan, sammuukose maailman tuolla puolen? Ei ole hiljaisuutta, ei rauhaa eikä tasapainoa. Kuunteleeko kukaan, kun asiasi on tärkeä? Kuulet vain hyminöitä, eikä kukaan ota asiaan kantaa. Miksi pyörimme, tai toivomme vain parempaa? Eikö olisi jo aika nousta ja käydä yhteistyöllä, vastarintaa?

Thoughts...

Jos osaisin lentää, lentäisin kauas pois. Lentäisin menneiden rakkaiden luo. Lentäisin merten yllä, ja metsien läpi. Jos osaisin uida hengittämällä veden alla, uisin valtameren ja järvet. Uisin valaiden rinnalla, delfiinien lailla. Jos voisin antaa kaiken kauniin ja onnellisen, niin maailma olisi kauniinpi. Metsät virheimpiä, meret, järvet ja joet sinisen kirkkaita. Ilma puhtaampi, valo auringon kirkkaampi. Jos voisin kävellä vetten päällä, niin kävelisin maailman ääriin. Sylissä apua tarvitsevia kantaisin, hädässä olevia auttaisin. En anna periksi, en luovuta. Uskon parempaan paikkaan, vaikka itse en sinne koskaan pääsisi. Paikan varaan mielummin teille hyville ja kauniille, en itselleni.

Feeling..

Luulin, ettei mikään muuta mitään. Luulin, että voin puhua kanssasi kaikesta mistä haluan. Mutta sanoitkin sanat, joita en unohda, joita en pysty vielä ymmärtämään. Sanasi mursivat tunteeni, uskoni siihen mitä luulin välillämme olevan. En ole vihainen, en vain voi käsittää kuinka pystyit sanomaan sellaista. Kun on kaksi, niin pitäisi kuunnella, ja halutessaan puhua. Mutta jos toinen tekee toista ja toinen toista, niin se ei enään ole sama. Sisimpiä asioita ei pitäisi vertailla, eikä jättää kuuntelematta. Anteeksi, etten enään voi käyttäytyä normaalisti Tarvitsen aikaa, ennen kuin pystyn ajattelemaan uudestaan, ja jatkaa tästä eteenpäin. Mutta vaikka en enään varjele sitä sanaa, olet silti sydämmessä.<3

Thoughts...

Kuolema erottaa ihmiset, mutta entä kun pitää taistella elämästä ja kuolemasta? Tapatko itsesi vuoksi, vai pelastatko hengelläsi toisen? Satutatko mielummin muita, kuin itseäsi? Uitko syvyyteen pelastaaksesi toisen, vaikka mahdollisuutesi olisivat pienet?

Feeling..

Sydän murtuu, kuin kalliot. Halkeilee, kuin jäiset jäätiköt. En enään pysty tähän yksin. En tiedä, kuka tulee seuraavaksi vastaan. En tiedä miltä tuleva näyttää. Lupaukset pidetään, ja jos rikot tunteet, ja sydämmen. Ei vältämättä mikään enään palaa ennalleen.

Feeling..

Suljen silmäni ja kuulen, kuinka järvi lainehtii edessäni. Tunnen kuinka aurinko lämmittää kasvojani. Kuulen, kuinka käki kukkuu vasta rannalla. Olen vihdoin perillä. metsän raikas ilma, ja sen tuoksu saa minut rauhoittumaan. En halua ajatella muita, tämän hetken suon itselleni. Odotan iltaa, kun aurinko laskee puiden taa, ja saa koko taivaan punertamaan. Valo ei katoa, koko yönä ja aamu nousee pian uudestaan. Näitä hetkiä en unohda, mutta ne jäävät useasti murheiden alle,

Terveiset Kuusamosta.

Terveiset Kuusamosta. En ole vähään aikaan taas päässyt koneelle, ja kirjoitteleminen on jäänyt vähäiseksi. Lupaan kuitenkin, että kun lomalta ollaan pikku hiljaa palailtu, niin kirjoittelu jatkuu. Hyvää kesän loppua kaikille ja nauttikaa lomistanne. Palaillaan. (:

Feeling & thoughts.

Yritän, mutta välillä murrun. Onko pahuus jo liikaa sisälläni, enkä saa syljettyä sitä ulos? Onko, se saanut minusta jo otteen? Sisälläni itkee se pieni tyttö, joka haluaa jo vaivuta uneen, se joka ei halua satuttaa. Se joka kuiskii hiljaa, jota kukaan ei koskaan huomaa. Anna anteeksi sille, älä minulle. Olen väsynyt, en tiedä kuinka ruumiini enään jaksaa, en tiedä milloin näen sateen viimmeisen. Tiedän, että minulla on tunteet, mutta pidän ne syvällä sisällä, etten olisi niin heikko. Kyllä minä teistä välitän, ja antaisin jopa henkeni teidän vuoksi.

Hyvää juhannusta.

Nyt on hetki tulen, ystävien ja perheiden. Nyt on nuotiolla nakit ja makkarat, limut ja ehkä muutaman muut. Nyt hymyillään ja yhdessä juhlitaan. Nyt kaikki kastellaan ja ehkäpä hypätään uimaan. Kaikille hyvää kesää toivotetaan ja mökille ehkäpä ajetaan, ja sauna päälle laitetaan ja nuotiolla uinnin jälkeen istutaan. Toivotan kaikille hyvää kesää ja hyvät juhannukset. 

Muistakaa!! Auton aivamet sisään ja pelastusrengas vyötärölle. (;

Feeling..

Kun puhut sille, se kuuntelee. Kun itket, se painaa päänsä polvelle. Kun tunnet kaipaavasi turvaa, se suojelee hengellään, kun kaipaat halausta, se antaa koskettaa. Kun tunnet olevasi yksin, se tulee vierelle. ja saattaa nuolaista. Se tulee, kun kaipaa seuraasi ja katsoo suoraan silmiin, kuin ymmärtäisi. Se kävelee vierelläsi, ja katsoo ympärillesi. Se katsoo askeleitasi, ja jos menet liian kauas se juoksee perääsi. Se ei jätä sinua, se ei kadota sinua, eikä se koskaan tule pettämään sinua. Se on sinun paras ystävväsi ja sinä hänen. Jos lähdet hän jää kaipaamaan, ja saattaa jopa lähteä etsimään, vaikka ei koskaan löytäisi. Odottamaan samaan paikkaan, vaikka et koskaan palaisi. Hän on sinun uskollinen ystäväsi.

Feeling..

 Kyyeleeni täyttävät joet ja järvet. Voit kuulla kosken kohinan ja pienen tytön itkevän. Voit katsoa kalliolta alas ja nähdä, kuinka aallot lyövät kalliota vasten. Voit kuulla ropinan, ja pienen työn kuiskivan, jolla hän yrittää peittää itkuaan. Nuo kyyneleet eivät ole pelkkää surua, ne ovat paljon muuta. Kukaan ei usko, kukaan ei edes vilkaise, ennenkuin on liian myöhäistä. Ei mene enään kauaan, kun meret täyttyvät ja nostavat myrskyn. Aallot nousevat korkeuksiin ja peittävät maan, ja silti tuo tyttö itkuaan jatkaa. On mennyt yö ja päivä, ja ilta lähestyy. Kuuluu vain pienen pisaran hento ääni, kun se tipahtaa pieneen lampeen, sininen taivas päällään. Kuu loistaa ja lammesta heijastuu, itkevän tytön vihreät silmät.

Feeling..

Liian monta kysymystä, joihin ei saa vastausta. Liian monta tunnetta, joita on vaikea selittää. Onko elämässä yhtäkään yksinkertaista asiaa, johon saisi vastauksen, ilman tunteita ja mietteitä, ilman uusia kysymyksiä? Itse olen väsynyt pitämään silmiäni auki, olen väsynyt, nyt henkisesti ja fyysisesti. Tunnen sydämmeni lyönnit ja kuinka silmäluomeni painuvat alas. Olen jo kaikkeni antanut, mutta yritän antaa enemmän. Kuolisinko toisen puolelsta? Kyllä jos pelastaisin hänet. Kantaisinko toista 1000 km jos ei olisi muuta keinoa? Kyllä. Antaisin kaikkeni, jäisimme tiellä, vain jos itse en enään kykenisi jatkamaan. Liian helppo sanoa, mutta entä jos sinun tulisi näyttää se?

Hyvää äitienpäivää.

Olet turva, olet yksi ihanimmista, ja tärkeimmistä ihmisistä elämässäni. Olet minulle kultaakin kalliimpaa, jos voisin niin antaisin mitä ikinä pyytäisit. Pelastaisin sinut jos tarvitset pelastajaa, antaisin sinulle sydämmeni jos sitä tarvitisisit, antaisin sinulle elämäni, jos omasi olisi ohi. En pysty kertomaan, kuinka sinua rakastan, en pysty näyttämään miten sinusta välitän, mutta jos voisin niin koko maailman sinulle antaisin ja taivaalle sen kirjottaisin. Voin vain hokea ja kertoa, kuinka suuri rakkauteni on. Voin tehdä sinulle kortin, antaa ruusuja ja koristella kakun, mutta sen suurempaan tuskin pystyn. Yritän ainakin näyttää sinulle, että minä välitän ja rakastan sinua. Olet minulle valo pimeydessä ja näytät tietä. Ehtän sinä koskaan jätä minua? Olet minulle liian tärkeä. Ikioma äitini.<3 Hyvää äitienpäivää.

Feeling..

Niin monia syitä, anteeksi antamattomia tekoja, ja aivan liikaa syntejä, vihaa ja valheita. Kaikki paha ja tuska mitä monet ovat kärsineet aivan turhan takia. On pakko tehdä jotain ja tiedän kyllä mitä, ei pitäisi enään odottaa vaan ryhtyä töihin ja aloittaa tekemään maailmasta paljon parempi paikka, teille muille. En tule koskaan saamaan anteeksi, en koskaan tule unohtamaan, enkä koskaan tule syyttämään teitä muita.

Feelings & thoughts.

Hän pelkää kuolemaa, ja hän pelkää elämää. Miten hän voi jatkaa matkaa, kun hän pelkää koko ajan astuvansa harhaan? Miten hän voi sulkea silmänsä ikuisesti, kun hän pelkää mitä tapahtuu seuraavaksi? Hänen on vain pysyttävä paikoillaan, ennen kun uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleensa. Mutta siinä törmää kysymykseen mikä on oikea ja mikä väärä? Hänen sisältää kuuluu pienet äänet, kumpaan suuntaan mennä? Hän yrittää päättää, mutta aina hän jänistää. 

Meistä jokainen tarvitsee taluttajaa, joka ei vie harhaan. Meitä pitää välillä vetää perässä, jotta uskaltaisimme olla oma itsemme. Meidän et tarvitse kuunnelle muiden mielipiteitä, jos vain osaat sulkea niiltä korvat. Meidän ei tarvitse jäädä jalkoihin, niin ettei kukaan huomaa. Meidän ei tarvitse olla ensimmäiset bussissa, sillä ainahan sitä voi seistä ja antaa vanhemmalle paikan. Me kaikki olemme oma laatusia, ja juuri niin täydellisiä kun voi vain olla. Meidän ei tarvitse alentua ja sanoa aina kyllä, me voimme sanoa myös ei. Sinun pitää uskaltaa olla juuri se kuka olet. Älä muuta itseäsi, jos kaverisi sanovat jotain tyylistäsi, he eivät ole silloin kavereitasi. Jos kaverisi dissaa sinua, hän ei myöskään ole ystäväsi. Nouse sieltä kuopasta ja näytä, että pystyt siihen. Aidan alittaminen on liian helppoa, mutta entäs jos yrität kiivetä sen yli? Sanon vain "Sinä pystyt siihen, uskalla olla oma itsesi, äläkä häpeä sitä mitä olet".

Feeling..

Onko hän näkymätön? Hän kulkee pimeässä metsässä, ei kuulu ääntäkään. Hän kurkistaa ikkunasta, hän näkee perheen. Hän näkee ilon, lämmön ja rakkauden näiden ihmisten ympärillä, hän kuulee kuinka lapsi nauraa. Hän melkein tuntee, kun isä halaa lastaan. Valona lämmin takka ja kynttilät, kun äiti lukee lapsilleen satua. Hän hiljenee, ja miettii syvällä itsessään, kunpa hän olisi sisällä. Kuuluu ääni, hän juokseen puiden ja kivien taa. Kuiskaus "Kuka siellä?", hän tulee piilostaan, mutta kukaan ei huomaa, kukaan ei edes katso häneen päin. Hänen silmänsä kirkkaina kyynelistä, katsoo heitä vielä kerran, kääntyy ja katoaa mustaan ja kylmään metsään.

Vielä tänäänkin, hän istuu pienellä kivellään metsän keskellä ja odottaa..

Feeling..

En usko, vaikka väität ettei se ole totta, en usko vaikka vannot.. En voi tälle mitään, masennus taitaa imeä minusta kaiken elämisen ilon. Olenko pian aivan yksin? Olenko tosiaan kaikkea sitä, jota muut inhoavat? Voinko enään pyytää anteeksi ja aloittaa alusta kaikkea tätä? Pitääkö minun vain luovuttaa, ja antaa sen tehdä minusta lopun? Tunnen joka värinän sydämmessäni, joka kulkee koko kehooni. Tunnen syyllisyyttä, vihaa itseäni kohtaan. Tunnen suurta surua, joka imeytyy vain syvemmälle itseeni. Tietävätkö kaikki muut, paitsi minä itse? Pilkaavatko kaikki, kun kävelen ohi? Miksei kukaan sano mitään, pelkäätkö? Miksi? Kuka sinua aikoo satuttaa? Minä? En todellakaan. Joku muu? Kuka käskee olemaan niin hiljaa, etteivät enkelitkää kuule? Mikä on todellinen ja mikä ei? Mikä on oikesti totuus? Onko sitä? Vai onko kaikki tämä vain silkkaa harhaa, joka lopulta johdattaa kuolemaan?

Feeling...

Olenko minä oikeasti, kaiken pahan alku ja juuri? Myrsky yltyy pääni sisällä, enkä saa sitä tyyntymään. Ajatukseni tuntuvat jo liian todelta, olenko minä oikeasti tässä? Kuuletko, kun mietin, kuuletko, kun juttelen pääni sisällä? Onko tämä kaikki oikeasti totta? Kukaan ei koskaan kuule, kun huudan. Kukaan ei koskaan sano välitän ja tahdon, että olet siinä. Onko viha ainoa tunne, jonka saan aikaan? Jalkani väsyvät, olen yrittänyt kulkea kapeaa tietä, kaikkien silmien alla. Olen yrittänyt sulkea silmäni, niin monta kertaa, mutta kaikki aivan turhaa? Jos olen paha, sano se. Jos olen vihattu, myönnä se. Ja jos et kaipaa seuraani niin kerro se, maailmalle. Mutta kiltti, älä jätä kertomatta sitä minulle, en tahdo tuottaa teille tuskaa ja surua. En tahdo olla jos kukaan ei halua, En tahdo puhua, jos kukaan ei jaksa kuunnella. Milloin syntyy uudellen teksti, että maailma on romahtanut. Milloin joku uskaltaa sanoa, "Luovuta jo ja vajoa, kukaan ei etsi, kukaan ei kaipaa, kukaan ei edes mietin, kuinka syvälle vajosit".

Feeling..

Valo sammuu hiljalleen, tuuli tyyntyy, sade lakkaa ja ilma tuntuu raikkaammalta, kuin aikoihin. Tähdet syttyvät taivaalle, kun kuu loistaa pienen tytön loputonta matkaa. Jää tyttö nyt paikoilleen, menee maahan makaamaan, vihreän ruohopeitteen päälle.

Nyt tyttö silmänsä sulkee, uneksii kaikesta kauniista, luonnosta, eläimistä ja äidin rakkaudesta. 

"Hyvää yötä. Nähdään merten ja järvien takana. Kuulet kuiskauksen hiljaa, hän pyytää luokseen ja taluttaa sinut turvallisesti sinne missä sinulla on lopulta hyvä olla.

Feeling..

Kuka pitää pientä kädestä, kun tuntee yksinäisyyden pienessä sydämmessään? kuka kuunetelee, kun pieni purkaa sydäntään? Kuka seisoo vierellä, vaikeina hetkinä? Kuka pitää sylissä, kun tarvitsee lämpöä? Kuuleeko kukaan niitä pieniä ääniä, kun tyttö pyytää apua? Ei tytön sydän ole kiveä, se on taottu pelkällä lämmöllä, rakkaudella ja vahvoilla tunteilla. Anteeksi pyytänyt monet kerrat, auttanut kun pystynyt, kuunnellut kun muut purkavat sydäntä ja seisonnut vierellä, kun on tarvinnut. Tehnyt virheitä, satuttanut läheisiä ja nyt kärsii niistä syvällä sydämmessään, joka vuotaa tummanpunaista melkein mustaa verta. Pyytää anteeksi vielä monet kerrat, raaputtaa tunteensa paperille vielä monet vuodet. Mutta luovuttaa hän ei saa, vaan jatkaa viimeisillä voimillaan tätä vaikeaa matkaa.

"Ei hän ole ainoa, ei hän ole yksin tässä maailmassa, täällä on muitakin, hän on vain väsynyt. Meitä on monia ja meidän täytyy vain jatkaa, yrittää pitää toisiamme kädestä kiinni ja viedä loppuun saakka, älä jätä ketään yksin, muuten saattaa jonku jättää liian aikaisin hyvästit."

Feeling..

Tuki puu on jo kaatunut, jalat eivät enään kaunan kestä, olo muuttuu päivä päivältä tukalemmaksi, ja kukaan ei kuule kun huudan. Sydämmeni vuotaa verta, kyyneleeni on kuivattanut joet ja purot, ja maailmani synkistyy kuin lähenevä ykkosmyrsky. Sanat eivät enään kuulosta, kuin suurilta valheilta, sillä monet pelkäävät totuutta. Toisten katseet ovat kuin puukko sydämmessä, eikä toisille kertominen voisi enää parantaa mitään. Liian monta vuotta yksin, liian monta yksinäistä hetkeä. Yritin, ainakin hetken, mutta kukaan ei kuullut. "Odota, tarvitsen sinua, kuuntele edes hetki, en vaivaa sen enempää", mutta turhaan.. Nyt tarvitsen vain jonkin/jokun jota halata, päästä turvaan edes hetkeksi, lämpimään, tuntea sen lämmön joka jokaisella on jossain siellä syvällä itsessään.<3

Rakastan, välitän ja yritän kaikkeni. En tahdo kenellekkään mitään pahaa, mutta en taida kohta enään jaksaa.

Ei ole kyse murhasta, vaan ja ainoastaan yksinäisyydestä, ja sen todellisesta piinasta. Kaikki näyttää vain mustaa, ja toivotonta tuskaa, mutta ehkä joskus voin kaikelle tälle nauraa ja katsoa kaunista järven rantaa.<3

Anna meille voimia, anna toivoa, rakkautta ja ennen kaikkea uskoa. Kerro meille, että onnistumme jos oiken kovasti yritämme.

Ei enään tunnista itseään, ei edes haluaisin täällä yksin vaeltaa, taas sai sydämmensä murtaa ja tunteensä pieniksi palasiksi särkymään. Niin väsynyt, niin loppu, vedet silmistäänkin kuivunut. Tulee kysymys milloin tämä kaikki loppuu? Milloin saa päästä kaikesta irti? Se ahdistus, kun silmät tyttö aukaisi. "Olit taas siinä, en edes tajunnut, enkä edes halunnut, kaikki tunteet ovat nyt niin sekaisin, etten edes tiedä minne täältä kääntyisi. Silti lähdin taas matkaasi, ja sain sydämmeni huutamaan suruaan, tunteitaan ja pimeydestä pois, kun samalla tajusin, että ainoastaan satutan tällä vain itseäni". Ei hän syytä ketään toista, ei edes ole ketään ketä pitäisi syyttää, vain ja ainoastaan itseään, ei edes halunnut että näin kävisi, mutta se tulee luonnostaan. Ei tiedä mitä tekee aina hän vääri, ei tiedä miksi kääntyä takaisin, mutta ainoa kysymyks mikä häntä kalvaa on miksi? ja se kysymys kuuluu aina vain uudelleen.

We girls.

Löysin tän nettisivuja selaamalla, ja oli ihan pakko kopsata, sillä niin osuva :).

Eli ei ole oma kirjottama tällä kertaa.

Me tytöt:
Me juoksemme ympäri talo, kun pesemme hampaitamme. Kun olemme suihkussa niin luemme samalla shampoopulloa. Nauramme omille vitseillemme ennen, kuin olemme kertoneet sen muille. Me emme tarvitse kelloa, koska meillä on kännykkä. Me sanomme "mitä?", vaikka kuulimme. x)

Feeling..

Kaipaan kesää ja sitä lämpöä, kaipaan ystäviä, jotka ovat lähellä mutta kuitenkin liian kaukana, kaipaan kaikkea kaunista, tulta nuotiossa, auringon laskuja ja tyyntä merta. Tyttö kiipeää kallion kielekeelle, meri allaan ja horisontissaan pelkkää vettä ja taivas. Hiukset holmuaa tuulessa ja silmät sulkee tyttö, vetäen syvään henkeen. Aurinko säteillään lämmittää ja meren saa kimmeltämään, linnut laulavat, kukat kauniisti kukkivat ja eläimet metsässä vaeltaa, välillä tyttöä tuijottaa. Suunsa avaa ja huutaa, kun samalla silmät vuotaa. Hiljenee, kuuluu vain kun aallot lyövät kallioon. Tyttö istahtaa kuolleen puun juureen ja sytyttää yhden savukkeen. Tunnit kuluvat ja tyttö tuntee, kun ilma viilenee, aurinko sammuu hiljalleen, näkyviin tulevat tähdet ja kuu samalla tuuli kuiskaa nähdään pian pikkuinen. Avaa silmät, ja huokaa syvään sanomatta sanaakaan, katsoensa kattoonsa ja pian sanoo hyvin hiljaa..Kaikki olikin vain kaunista ja suloista unta.

Tattoo.

Tällänen kuva olis tulossa, ylös oikeanpuoleiselle käsivarrelle, ihan lähi aikoina.

Tän vuoden aikana olis tarkotus ottaa 7-tatuointia, joista jokainen merkitsee jotakin/jotakuta hyvin tärkeää :). Kaikki on kuitenkin mietitty tarkkaan ja harkitusti, ja oon katellu ja lueskellu tatuoineista ennen sen ottamista. Muutama linkki sen varalta, et jos joku muukin on tatuointia harkinnut: Yleistietoa tatuoinneista., Faktaa tatuoinneista., Tietoa tatuoinneista..

Feeling..

Tuo pieni tyttö tajusi viimmein, kuinka hänen pitää kävellä kaiken vihan alla. Kaikkien katseiden, ilmeiden ja jopa puheiden keskellä. Musiikki auttaa, kun ei kuule muuta, silmät hän sulkee kun en jaksa sillä hetkellä nähdä, mutta ajatuksen vain myrskyävät päänsä sisällä. Joko kaikki on totta, valetta tai hulluutta, hän tuntee sen surun ja sen, kuinka hän vaipuu syvään epätoivoon, kun kaikki paino on jo harteilla ja lisää on tulossa. Hänestä viis, ei hänen tunteistansa kukaan välitä, yksi pahanilmanlintu, josta pitää vain kaikin keinoin päästä. Tyttö juoksee, huutaa ja yrittää pakoon mutta turhaan. Hän palaa aina ajatuksiin uudelleen ja taas miettii, pitääkö jaksaa loppuun saakka, että kaikilla muilla olisi hyvä olla? Kärsiä kaikki sen mitä hän ansaitsisi? Kuunnella kuiskaukset joista ei tiedä ovatko ne totta? Jäädä yksin muiden keskelle? Kyllä ja hän vieläkin yrittää kavuta korkeammalle, vaikka välillä tippuu muutaman portaan syvemmälle. Mutta hän nousee eikä sano vielä pitkään aikaan hyvästi, vaikka moni sitä ehkä toivookin.

Neitsyt: 13.03.2012

Neitsyt

Elämässäsi on menossa uskomaton vauhtijakso ja sitä kannattaa hyödyntää kaikissa sinua kiinnostavissa asioissa. Esteet kaatuvat tieltäsi sitä mukaa kun päätät tehdä konkreettisia uudistuksia nykyiseen elämääsi. Itseluottamuksesi kasvaa jokaisella askeleella ja saat toinen toistaan parempia tarjouksia.

 Astro

(No on tossa perääkin, mut toivottavsti toteutuu loputkin.) :)

Näin sinut pitkästä aikaa. Tummat hiuksesi, silmäsi ja kauniit kasvonpiirteesi sai minut haukoamaan henkeä. Avasit oven ja katsoit taaksesi pidelläkseen sitä auki seuraavalle ja päästit irti, kun kukaan ei tullut jälkeesi. Laskeuduit portaat alas ja käännyit oikealle, ja katosit taas illan pimeyteen. En halua nähdä, kuulla tai tuntea sinua, se sattuu vain enemmän. Oli helpompaa, kun en nähnyt vähään aikaan, ja nyt taas joudun turhaan haikailemaan perään, ja ajatellen sinua en tiedä haluanko enään herätä, sillä tiedän ettei meitä tule koskaa olemaan, ja unelmoin turhaan särkynein sydämmeni piilotellen tuskaa.

"Tuhannet palaset lentelevät jo tuulessa, en saa niitä kiinni. Mutta mitä tapahtuu, kun viimmeisetkin irtoavat ja jään aivan yksin? Yksinäisyys satuttaa, pelottaa ja tuntuu kylmältä, mutta rakkaus satuttaa enemmän, ja kerron sen vain kokemuksesta."

Odotan lämpöä, odotan metsän ja kukkien tuoksua, odotan merta, odotan sitä, kun ei tarvitse välittää, ajatella mitään, tuntea vain tuulen kasvoillaan ja huokaista syvään. Tuntea lämmön kasvoilla ja nähdä, kuinka aurinko laskee puiden taakse ja saa taivaan punertamaan ja linnut laulamaan. Haluan nähdä sen kauniin maailma, jota kaipaan synkkinä ja pimeinä aikoina. Sen kauniin metsän jonne kaipaan jo, kun lähden pois. Järven jonka rannalle kuvittelen saapuvani uudelleen. Luonnon, joka on niin ihmeellisen kaunis. Paikka jossa päätän ketä katson ja ketä en, paikka jossa kukaan ei häiritse ja saan olla yksin jos haluan. Pian pääsen taas takaisin ja pian sanon taas hyvästi, mutta onneksi palaan aina uudelleen.

Feeling..

Hyvin hiljaa, ettei kukaan kuule, kun tyttö kävelee hiljaa pois. Ei ääntäkää, eikä kukaan edes huomaa hänen olemassaoloaan, onko häntä koskaan ollutkaan? Pieni-tyttö ulos pimeyteen katoaa ja yksin kaukana vaeltaa. Kuulee äänen, joka askeleelta häntä lähenee, tuntee tyttö kädessään pienen otteen. Taas maailma hiljenee, kun lämpö käy tytön sydämmeen. Istahtaa tyttö omalle pikku kivelleen ja hiljaa yksin rukoilee. Monta vuotta on odottanut aivan turhaan ja vieläkin jatkaa jyrkkää mutkaa.Yhä tyttö yksin vaeltaa ja odottaa sitä ainoaa lausetta hänen suustaan...

Feeling..

Tuntuuko koskaan siltä, että maailma kaatuu päälle? Tuntuuko koskaan siltä, että kaikki mitä teet ja sanot ovat väärin? Kaikki mennyt, jotka kaduttaa vieläkin, etkä pysty unohtamaan ja antamaan itsellesi anteeksi, vaikka muut ovat jo antaneet? Et pysty jatkamaan eteenpäin. Et pysty unohtamaan, kun hetkeksi. Et pysty käsittelemään niitä, sillä sydämmesi vuotaa verta. Haluaisit jatkaa ja unohtaa vanhat ja aloittaa alusta puhtaalta pöydältä. Haluaisit puhua mutta samalla pelkäät ja vihaat itseäsi? Pitäisi oppia antamaan itselleen anteeksi mutta kaikki on aina niin sinisilmäistä ja niin helposti sanottavana, kuin tekemällä. Luota itseesi ja yritä uudestaan. Monet mustelmat ja haavat ja ne aukeavat varmasti uudelleen. Pitää vain olla vahva ja jatkaa tätä matkaa. Anna toivoa ja muista edes niitä ihmisiä, jotka todella rakastavat juuri sinua.<3

Hyvää ystävän päivää.

Ystävät ovat kalleinpaa harvinaista kultaa, vaikka se ei kimmelläkkään, niin sitä varjellaan. Ystävät ovat sitä jotakin, joka auttaa jaksamaan, vaikka ei stiä huomaisikaan. Lämmittää kun eniten pakkas säällä kylmettää. Lohduttaa, kun kyynel poskella vierähtää. Hyvää ystävänpäivää.<3

Feeling..

Se sama ja kauan kestänyt tuska ja suru odottaa vapautta, joka sisällä myrskyää. Ei vain uskalla vaan laittaa tunteet nuo synkät ja murheelliset syvälle sinne jonnekkin josta voi vain nähdä pienen vilauksen silmien edessä, joka taas piiloon sujahtaa, kun tyttö pieni peittää suruaan ja jatkaa hymyillen matkaa.. Mutta tunne tulee, joka kerta uudestaan ja uudestaan, kun  tyttö itkuaan silmiensä kostuttua pidättää ja saa taas tunteen piilottaa voimillansa joka kerta uudestaan, vaan ei kestä välttämättä kauaa, kun tyttö sortuu tunteisiin suuriin ja tajuaa, että on aika käydä niihin kiinni ja läpi kulkea uudestaan se sama pelottava matka, jota ei edes halua tyttö muistaa.

Horoskooppini:

Luonnehoroskooppi Neitsyt:

Näin voit tutustua minuun parhaiten, sillä luonne on aika yhteen sopiva omaan.. :)
Neitsyen vuodenaika:

Luonnon kiertokulussa Neitsyen aika osuu hetkeen, jolloin luonto alkaa valmistautumaan syksyyn. Lämmin ja huoleton kesä on päättymässä ja kaikki kesän kypsyttämät hedelmät ja marjat on syytä kerätä tarkasti talteen. Jyvät erotellaan akanoista ja muutenkin on menossa kiireisin vuodenaika niin maataloudessa, teollisuudessa, opinnoissa, harrastuksissa kuin perhe-elämässäkin. Neitsyet ovat vuodenaikansa velvoittamina ikuisia huolehtijoita, jotka kaikin mahdollisin keinoin haluavat parantaa ja kehittää olemassa olevia systeemeitä ja järjestelmiä sekä yksityiselämässään että laajemmissa ympyröissä. Neitsyt kyllä huomaa kun joku asia ei ole kohdallaan tai muuten oikeassa paikassa. Neitsyt huolehtii muita merkkejä paremmin myös itsestään, ulkonäöstään ja kunnostaan.

Hallitseva planeetta:

Ajattelua, kommunikaatiota ja sopeutumista kuvaava Merkurius hallitsee Neitsyen merkkiä. Kaikki Neitsyet ovat tarkkanäköisiä parantajia ja auttajia sekä läheisilleen että usein myös ventovieraille avun tarvitsijoille. Neitsyet oivaltavat mikä elämässä kiikastaa ja osaavat useimmiten myös pukea oivalluksensa sanoiksi, joita on helppo ymmärtää. Samoin kuin luonto pyyteettömästi luovuttaa satonsa korjattavaksi luovuttaa myös Neitsyt oman panoksensa muiden käyttöön usein liiankin vaatimattomasti. Monet Neitsyet kokevat elämänsä ajoittain hyvinkin turhauttavaksi puurtamiseksi.

Rakkaus:

Säilyttääkseen elämänsä mielekkäänä tulee Neitsyen oppia luottamaan herkkiin vaistoihinsa ja pystyä sanomaan "ei" heti kun siltä tuntuu. Neitsyt on omassa elementissään silloin kun hän saa rauhassa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Ellei Neitsyen henkinen elämä täytä mielekkyyden vaatimuksia tulee hänestä pikkutarkka saivartelija ja muiden epäkohtiin ja puutteisiin takertuva häirikkö. Moni Neitsyen kumppani on joutunut nostamaan kytkintä tämän ilmiön edessä. Vaikka se tuntuukin helpolta ja nautinnolliselta vaihtoehdolta niin Neitsyelle ei ole syytä luovuttaa vastuuta kaikista arkipäivän rutiineista ellet sitten halua jakaa elämääsi robotin kanssa.

Seksi:

Seksuaalisesti Neitsyt on yhtä tarkkanäköinen, huolellinen ja varautunut kuin muussakin elämässä. Ajan paikan ja fiiliksen täytyy olla kohdallaan ennen kuin Neitsyt pystyy vapautumaan täydellisyyden tavoittelustaan ja antautumaan seksuaaliselle nautinnolle. Keskinäinen luottamus ja varaukseton hyväksyminen on elinehto Neitsyen onnistuneelle seksielämälle. Kun olet voittanut Neitsyen varauksettoman luottamuksen ja rakkauden tulee hän etsimään ja löytämään sinun herkimmät mielihyvän pisteesi ja johdattamaan sinut kerta kerralta syvemmälle nautinnon loputtomiin syvyyksiin. Neitsyelle on suuri kynnys oppia vastaanottamaan hellyyttä ja yleensä se voi tapahtua vasta sitten kun hän on saanut ensin hoitaa oman osuutensa.

Neitsyen valttikortit:

Neitsyt on kriittinen ja keskittynyt elämän olosuhteiden parantamiseen. Hän on elämää ja asioita arvioiva tyyppi, erittelevä, yksityiskohtainen ja kirjaimellinen. Neitsyt pyrkii toiminnan tehokkuuteen, vikojen ja puutteiden ja häiriöiden poistamiseen. Hän on hyvin perusteellinen tarkkuudessaan ja ahkeruudessaan. Neitsyen mieli on käytännöllisesti älykäs, oppimiskykyinen, ovela ja erottelukykyinen. Elämässä yleensä hän kunnioittaa työtä, järjestystä ja siisteyttä. Pyrkimys täydellisyyteen voi johtaa intensiiviseen antautumiseen omalle alalle tai muiden palvelemiseen.

Neitsyen heikkoudet:

Neitsytmäisiä heikkouksia ovat liiallinen kriittisyys, pikkumaisuus ja saivartelu. Usein voimme löytää Neitsyen kuivuneen männyn kimpusta lääkelaukkuineen, vaikka koko metsä on saastunut ja vika aivan muualla. Tunteiden tukahduttaminen on myös tyypillistä Neitsyttä puhumattakaan ylenmääräisestä huolehtimisesta. Ellei hän löydä luonnollista kanavaa "parantaville" energioilleen saavat lähimmät ihmiset vaivoikseen melkoisen nalkuttajan.

Neitsyen sairaudet:

Oman kriittisen elämänasenteensa Neitsyt tuntee "nahoissaan". Vatsan kouristukset ja suolistosairaudet vaivaavat tavallista useammin. Umpilisäke äksyilee myös helposti. Merkuriuksen alaisena merkkinä täytyy ottaa huomioon mielenhäiriöt ja niistä juontava unettomuus.

Ps : Kiitos kaverille, joka näytti aikoinaan paikaan pitävien horoskooppien pariin, sillä ennen en ole ollut niistä kiinnostunut. ;) Astro

Feeling good.

Nyt on pari päivää tuntunu aivan ihanalta. Oon nyt tehnyt viimmepäivillä muutamat lenkit ja treenit ja ruokavalio ja ajat on hyvässä kondiksessa ja olo on mitä mahtavin, et kyl huomaa rytmin ja terveellisen ruokavalion ja liikkunnan kohentavan oloa. Tuntuu muutenkin pirteämmältä, kun ennen vaikka heräs hmm klo:14:00 ja nyt herään jo klo: 09:00. Nyt otin sit kunnon talvitakinki käyttöön, sillä rupeen jäätyy tuol ulkona hrrr.. mut onneks toin takki mikä nyt on niin on lämmin. =)

Blogi:

Tiedän, etten ole antanut blogilleni minkäänlaista merkitystä, sillä olen aina miettiny siitä asti, kun aloitin kirjoittelemaan omista ajtuksista ja tunteista paperille, että mitä mieltä muut ihmiset ovat. Mitä näkemyksiä/tunteita heille heräävät kirjoittamista teksteistäni ja mitä he ovat itse mieltä käsittelemästäni aiheesta, joten ku kaveri oli jo muutamia kertoja näyttäny oman bloginsa niin kiinnostuin sit itsekkin ajattelemalla tekstejäni ja myös itseäni, jotta saan kirjoittaa tunteita ja ajatuksiani maailmalle. Jossain vaiheessa varmaan keksinki jonkin paremman seurattavan blogi idean mut nyt se vaan on tällänen. Mut toivon et jostain teksteistäni on apua niille, jotka tuntevat olonsa tukalaksi, masentuneeks tai muuten vain huonoksi ja tottakai niillekkin joilla ei välttämättä ole tälläisiä olotiloja. Itse voin antaa ihan vain neuvon, että kirjoittaminen auttoi ja ihan hemmetisti auttoiki ja sen vuoksi en oo lopettanutkaan sitä. Ja otan ihan mielelläni kritiikkiä vastaan teksteistä jos tulee mieleen. kiitos kaikille lukioille, jotka tekstejäni on jaksanut lukea. (:

Feeling..

Vajoan alas tietämättä minne. Monesti olen kiivennyt mutta aina kaatunut. porras kerrallaan ylöspäin yrittänyt mutta aina monta porrasta alaspäin pudonnut. Ne alkavat pohjalta ja loppuvat korkeuksiin. Milloin tulee raja, kun olen vajonnut pohjalle saakka, kun voimat eivät enään riitä jatkamaan askeltakaan sinne minne portaatkin päättyy? Alku on kaikella mutta niin on myös loppukin mikään ei ole ikuista, kaikki loppuu aikanaan. Ainakin tämän elämän aikana.

Loneliness.

Jotkut jäävät yksin, kun toiset nauravat porukassa, jotkut masentuvat, kun taas toiset ovat täynä elämää, jotkut laittavat mekon, kun taas toiset piiloutuvat vaatteidensa alle, jotkut menevät, kun taas toiset jäävät paikoilleen, ethän sinä jätä ketään varjoon, yksin murheiden alle? Yksi sanakin voi merkitä paljon hänelle, eikä se vaadi paljon kun avaa suunsa ja sanoo "Hei", hymyillen.

Small Guardian Angel.

Meillä kaikilla on hän, hän saattaa olla huomaamaton mutta lämmin, hän saattaa olla hiljainen mutta kuiskaa hiljaa, hän saattaa olla pieni mutta turvallinen, hän saattaa olla näkymätön mutta pyydä hänet luoksesi, minulla ainakin on pieni suojelusenkeli.

Beautiful.

Jokainen meistä on kaunis. Jotkut vain näyttävät kauniilta mutta syvällä sisimmässä saattaa löytyä liikaa rumuutta, ettei ulkoinen kauneus enään merkitse mitään. Kun taas toiset näyttävät aivan tavallisilta ja ulkonäkö ei ehkä herätä sitä kiinnostusta, jota jotkut toivovat, että itsetunto paranisi mutta sisäinen kauneus voittaa loppujen lopuksi kuitenkin, sillä monet katsovat sitä tärkeämmäksi, kuin ulkoista joten koittakaa olla vahvoja ja katsoa asiaa eri kannoilta ja mieti itse kumpaa kannatat ennemmin ulkoista- vai sisäistä kauneutta. Olen myös sitä mieletä, että meissä jokaisessa on aina jotain ulkoista kauneutta myös: Söpöys, silmät, iho, huulet, hiukset, kasvonpiirteet, kauneus, hymy, vartalo, nätteys, ääni, tavat tai eleet ja ne kyllä huomataan, vaikka itse ei välttämättä sitä huomaisikaan.Ja voi olla, että ajattelette "Helpommin sanottu, kuin tehty.", ja niinhän se tuppaa olemaan mutta oletteko tietoisia mitä itse ajattelen itsestäni? ;)

Feeling..

Samat katseet, samat lauseet, samat ilmeet ja samat tunteet, samat laulut, samat sanat, samat valheet ja samat vaiheet. Tuska seuraa surua ja suru tuskaa, elämä kuolemaa ja kuolema elämää, hyvä pahaa ja paha hyvää. Mutta rakkaus.. se seuraa kaikkia näitä ja kaikki sitä, seuraus joko hyvä tai paha lopulta se on aivan sama sillä aiheen, kun aiheen se jään päältä murtaa ja kyynel poskella kertoo sen tunteen kaikkein suurimman rakkauden, joka uskon kanssa on tärkein. Hei kaikilla on tunne sama se, joten ainakin on pieni toivo parempaan tähän mustaan ja kylmään maailmaan, jonka taivaanisä meille joskus loi kauneimman.<3